Vinkkejä yhdistyksen perustamiseen

Mikä on yhdistys?

Yrityksen ja yhdistyksen tärkein ero liittyy toiminnan motiiveihin ja tavoitteisiin. Yrityksen ensisijainen tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa tai ainakin tarjota yrittäjälle itselleen riittävä toimeentulo. Yhdistys sen sijaan perustetaan edistämään jotakin tarkoitusta tai aatetta ilman taloudellisen voiton tavoittelua.

Esimerkiksi asukasyhdistyksen tavoitteena voi olla parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta sekä asuinalueen turvallisuutta. Vanhempainyhdistyksen tavoite puolestaan on edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Muita yleisiä yhdistystyyppejä ovat urheiluseurat, ystävyys- tai kulttuuriyhdistykset, hyväntekeväisyysyhdistykset, järjestöt ja puolueet.

Kannattaako yhdistys rekisteröidä?

Vuoden 2024 alussa Suomessa oli noin 108 000 rekisteröityä yhdistystä. Yhdistystä ei ole pakko rekisteröidä, mutta se on suositeltavaa muutamasta syystä. Vasta rekisteröinti tekee yhdistyksestä oikeustoimikelpoisen, jolloin se voi esimerkiksi solmia sopimuksia, omistaa kiinteää omaisuutta, avata pankkitilin ja tehdä kauppoja. Rekisteröimättömässä yhdistyksessä jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti sen velvoitteista.

Rekisteröimätön yhdistys ei myöskään täytä Verohallinnon linjaamia yleishyödyllisyyden ehtoja, mikä vaikuttaa olennaisesti rekisteröimättömän yhdistyksen tulojen verotukseen.

Kuka voi perustaa yhdistyksen?

Suomessa yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme vähintään 15-vuotiasta perustajajäsentä. Perustajana voi toimia myös yhteisö kuten yritys tai säätiö. Yhdistyksellä on oltava hallitus, jossa on minimissään kolme jäsentä. Puheenjohtajalta vaaditaan täysi-ikäisyyttä.

Yhdistyslaki määrittää, että perustamiskirjaan tarvitaan allekirjoitukset kolmelta jäseneltä. Tästä syystä yhdistyksen perustaminen ilman kolmea jäsentä ei ole mahdollista.

Miten yhdistys käytännössä perustetaan?

Yhdistys on helpointa perustaa sähköisesti Patentti- ja rekisterihallituksen ohjatun perustamisilmoituksen avulla. Muussa tapauksessa itse laaditut säännöt pitää liittää ilmoitukseen. Ennen perustamista kannattaa tutustua huolellisesti yhdistyslakiin. PRH:n sivuilta löytyy ohjeita ja mallitekstejä sääntöjen laatimiseen.

Sääntöjen hyväksymistä ja perustamiskirjan allekirjoittamista varten järjestetään yleensä perustamiskokous. Kolmen perustajajäsenen allekirjoitukset perustamiskirjaan voidaan kuitenkin hoitaa myös sähköisesti.

Yhdistyksen varsinaisen perustamisilmoituksen allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja. Kun rekisteröinti on saatu päätökseen, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimittaa yhdistykselle virallisen rekisteriotteen. Tästä otteesta löytyvät yhdistyksen perustiedot sekä tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat oikeutettuja edustamaan yhdistystä.

Paljonko yhdistyksen perustaminen maksaa?

Suuri osa uusista yhdistyksistä perustetaan nykyisin sähköisesti PRH:n ohjatun perustamisilmoituksen avulla. Tällöin yhdistyksen perustamisen hinta vuonna 2024 on 55 euroa. Paperilomakkeella tehty perustamisilmoitus puolestaan maksaa 110 euroa. Kannattaa tarkistaa ajantasaiset käsittelymaksut PRH:n hinnastosta.

Miten yhdistyksen toimintaa rahoitetaan?

Yhdistys voi rahoittaa toimintaansa esimerkiksi jäsenmaksuilla, julkisilla avustuksilla ja tuilla, talkootoiminnalla, lahjoituksilla, kannatusjäsenmaksuilla, arpajaisilla, rahankeräyksillä ja tuotemyynnillä. Rahoituskeinoja on erilaisia toiminnan laajuudesta riippuen.

Yhdistyksen yleishyödyllisyys vaikuttaa tulojen verotukseen

Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen vain elinkeinotuloistaan. Verovapaita ovat esimerkiksi arpajaisista, myyjäisistä ja muista vastaavista tapahtumista saadut tulot, kun ne on järjestetty yhdistyksen rahoittamiseksi. Jos elinkeinotoiminta kasvaa liian hallitsevaksi, yleishyödyllisyyden edellytykset eivät välttämättä enää täyty. On kuitenkin huomioitava, että jokainen tilanne on aina yksilöllinen.

Yhdistys voi olla yleishyödyllinen, jos se:

• toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi, eikä toiminta kohdistu rajoitettuun henkilöpiiriin.

• toimintaan osallistuville ei anneta taloudellista etua, kuten osinkoa, voittoa tai kohtuullista suurempaa palkkaa.

Osaava kirjanpitäjä osaa neuvoa sinua yleishyödyllisyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Tarvitseeko yhdistys kirjanpitäjän?

Kirjanpitolaki määrittelee, että yhdistykset ovat kirjanpitovelvollisia, mikä edellyttää asianmukaista kirjanpitoa. Kokemuksemme mukaan yhdistysten kirjanpito ulkoistetaankin usein tilitoimiston hoidettavaksi.

Alkaen 1.7.2023 pienet yhdistykset ovat voineet tietyin edellytyksin soveltaa kevyempää tilinpitoa, mikäli yhdistyksen vuositulot eivät ylitä 30 000 euroa. On kuitenkin suositeltavaa hoitaa kirjanpito tästäkin huolimatta asianmukaisesti.

Toiminnan- vai tilintarkastaja?

Pienten yhdistysten ei välttämättä tarvitse palkata tilintarkastajaa, mutta näissä tapauksissa yhdistykselle on kuitenkin valittava toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan rooli on varmistaa, että yhdistyksen taloutta ja hallintoa hoidetaan asianmukaisesti. Lue artikkelimme toiminnantarkastuksesta tästä.

On huomioitava, että toiminnantarkastajana voi tietyin edellytyksin toimia myös yhdistyksen jäsen. Kuitenkin tarkastajan tulee olla riippumaton, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hallituksen jäsen tai hänen läheisensä ei voi ottaa tarkastajan tehtävää vastaan.

Yhdistyksellä on oltava tilintarkastaja, jos rahoittaja sitä vaatii tai jos vähintään kaksi (2) seuraavista edellytyksistä on täyttynyt sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella:

• Taseen loppusumma 100 000 euroa

• Liikevaihtoa vastaava tuotto 200 000 euroa

• Palveluksessa keskimäärin yli kolme (3) henkilöä

Peten Tilitoimisto on erikoistunut myös yhdistysten kirjanpitoon. Ota rohkeasti yhteyttä ja laitetaan yhdistyksesi kirjanpito kuntoon.