Osinkojen verotus – mitä yrittäjän ja sijoittajan tulee tietää?
Osinkojen verotus voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta sen ymmärtäminen on tärkeää niin yrittäjille kuin sijoittajille. Tässä blogitekstissä käymme läpi osinkojen verotuksen perusperiaatteet ja selvitämme, miten verotus määräytyy eri tilanteissa.
Osinko pörssiyhtiöstä – yksityissijoittajan näkökulma
Pörssiyhtiöiden maksamat osingot ovat osittain verovapaita yksityissijoittajille ja kuolinpesille. Vuonna 2025 osingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Pääomatulon verokanta on joko 30 % (alle 30 000 € tuloista) tai 34 % (yli 30 000 € tuloista).
Esimerkki:
Jos osinkotuloa kertyy 10 000 €, tästä veronalainen osuus on 8 500 €. Veroa maksetaan joko 2 550 € (30 %) tai hieman enemmän, jos pääomatulojen kokonaismäärä ylittää 30 000 €.
Pörssiyhtiö toimittaa osingoista ennakonpidätyksenä 25,5 % koko osingon määrästä, mikä helpottaa verovelvollisen asiointia.
Listaamattomien yhtiöiden osingot – yrittäjän näkökulma
Listaamattomista yhtiöistä saatavat osingot jakautuvat pääoma- ja ansiotuloihin yhtiön nettovarallisuuden perusteella.
Pääomatulona verotettava osuus:
Osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata, jos osinko vastaa yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa.
Tämä sääntö koskee kuitenkin vain ensimmäistä 150 000 € osinkotuloa per osingonsaaja.
Ansiotuloa ylittävältä osalta:
Jos osingon määrä ylittää 8 % vuotuisen tuoton, ylimenevä osuus on 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata.
Listaamattomien yhtiöiden osingoista pidätetään ennakonpidätyksenä 7,5 %, mutta yli 150 000 € osingoista pidätys nousee 28 %:iin.
Työperäinen osinko – erityistilanteet
Osinko katsotaan työperäiseksi, jos sen perusteena on osingonsaajan työpanos. Työperäiset osingot verotetaan aina ansiotuloina, ja niistä toimitetaan ennakonpidätys normaalien palkkatulojen tapaan. Työperäisiä osinkoja koskevat erityissäännöt ovat keskeisiä tilanteissa, joissa jakoperusteena käytetään työpanosta, esimerkiksi yhtiöjärjestyksen tai osakassopimuksen mukaisesti.
Ulkomaiset osingot – mitä pitää huomioida?
Ulkomaisia osinkoja verotetaan pääsääntöisesti samoin kuin Suomesta saatuja osinkoja, mikäli ne ovat peräisin EU- tai Eta-maista tai valtioista, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Usein ulkomainen yhtiö perii lähdeveron, joka voi olla enintään verosopimuksessa määritellyn prosenttiosuuden suuruinen.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot
Pörssiyhtiön jakama varojenjako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan osinkotuloina. Listaamattomissa yhtiöissä varojenjako saatetaan tietyin edellytyksin katsoa luovutukseksi, jolloin verotus tapahtuu luovutusvoittoa koskevien sääntöjen mukaan.
Miksi osinkoverotus kannattaa hallita?
Osinkojen verotus vaikuttaa suoraan yrittäjän ja sijoittajan nettotuloihin. Huolellinen suunnittelu voi vähentää verorasitetta ja auttaa hyödyntämään lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osingoista saatavat veroedut voivat olla merkittäviä, kun osingonjako suunnitellaan oikein.
Tarvitsetko apua osinkoverotuksen ymmärtämisessä tai osingonjakopäätösten suunnittelussa? Peten Tilitoimisto auttaa sinua tekemään järkeviä talouspäätöksiä ja pysymään ajan tasalla muuttuvissa verosäännöissä.
